Kivikko

Kävin pikkusen napsimassa kuvia Helsingin Kivikosta. Ihmenainen, Katariina Laakkonen, pyörittää ratahanketta ja toiveiden mukaan saamme Suomeen kansainväliset mitat täyttävän BMX radan!

Sunnuntai 2/2

Palkintojen jako tilaisuus. (olenko vähän suuri kokoinen LOL)

Vuorokausi Suomessa takana. Pieni paluu Birminghamiin ja kisatunnelmiin.

Edellisestä kisasta lähtien oikea nilkka oli estänyt kävelemisen. Sunnuntai aamuna jalka ei haitannut enää yhtään. Edessä kruiseri kisa. Kappas kappas, minulla on samat portit kuin 20 tuumaisen kisassa. Ja taas viime vuoden ykkönen on vieressä. Tästä huolimatta selvisin alkueristä jatkoon. Olin onneni huipulla; pääsin semifinaaleihin!

Tähän mennessä en ollut vielä kertaakaan tutissut portilla. Nyt tutisen. Postaan videon pian, joten kisaa ei tarvitse sen suuremmin selittää, mutta siis olen maalissa neljäntenä. Huudan riemusta! Olen MM-finaalissa!! Se oli mahtava ajo, mutta fiilis sitäkin mahtavampi.

Ennen palkintojen jakoa näen Abe Schneiderin ja lähes hyppään hänen kaulaan! Hän pyytää minulta nimmaria, kerrassaan mahtavaa :)

Jatkoa varten tiedän melko selkeästi mitä pitää parantaa. Olo on jokseenkin määrätietoinen. Ihana! Tänään tosiaan vähän palasin maan pinnalle, kun tuli paluu arkeen ja kinkkasin portaat alas kellarin puntille. MUTTA viime lokakuun alussa tein penkkitestin. Testissä piti tehdä penkkipunnerrus 20kilon tangolla, niin monta kertaa kuin pystyy. Silloin tulos oli 53 toistoa. Tänään testasin uudestaan ja tulos oli 73 toistoa. En ole harjoitellut puntilla tässä välissä lähes ollenkaan. Ehkä satunnaisia kertoja tyyliin joulun tiennolla taisin käydä jne.

Raine kyseli Suomen joukkueen kokoonpanoa. Ryhmäkuva harmillisesti unohtui ottaa! Tässä kuitenkin päätiimi. Maria lähti joukkoon mukaan avustamaan aikataulullisissa yms. tehtävissä. Outi kisaamassa ja Owen mekaanikkona. Näiden lisäksi kisoissa oli vanhempani, jotka näkivät ensimmäistä kertaa BMX racingiä. Iskä pressi miehenä ja äitin nimike oli valmentaja.

Kruiseri

Ihan tälleen nopeasti.. 17-29 vuotiaiden naisten kruiseri finaalissa nähtiin suomalaiskuski!! Aivan mahtavaa, eli pääsin finaaliin, vaikkakaan se ei tullut ilmaiseksi! Olin kahdeksas, melkein 7. Lisäpäivitystä kun pääsen Suomeen :) It's a party time!

20" karkelot

Ensimmäiset kisat käyty. Aamulla olin ensimmäisenä treeni jonossa. Pääsin menemään viisi kierrosta! Tämän jälkeen suoraan odottamaan kisalähtöjä. Minun motossa oli mm. viime vuoden maailman mestari. Toisaalta samassa sarjassa oli mm. tyttö joka oli ajanut viime Olympialaisissa!

Jollain ihmeen mäihällä sain portit 7,6 ja 1. Eli suomennettuna; kaikista huonoimmat. Ensimmäinen moto oli semi jäätyminen. Toinen moto, kaatuminen heti ensimmäiseen hyppyriin. Viimeinen moto: lähtö sisältä. Ei tekosyitä. En uskaltanut ajaa ensimmäiseen hyppyriin kunnolla, mutta olin silti kolmas ensimmäisessä mutkassa. En tajunnut tiivistää sisään, vaan melkein päästin ohitse Belgian tytön. Viimeisen suoran päässä luulin selvinneeni. Kunnes juuri ennen maalia Belgian tyttö tuli vauhdilla. VOI EI. Työnsin ohjaustangon eteen. Olin lopulta kolmas, mutta videolta näkee hyvin kuinka hommassa kävi.

Olen pettynyt, mutta tyytyväinen :) En odottanut mitään, mutta olisin voinut parempaan. Toisaalta tuossa videossa minun edessä ajava kuski on viime vuoden maailman mestari!!! Ei siis huonosti ollenkaan :)

Valmiina

Paikoillanne.. Hep! Treenit takana. Nyt niinkun ollaan valmiit kisaamaan. Ensimmäisenä päivänä tunnin treenien aikana pääsin menemään radan 5 kertaa. Se oli todellakin tutustumista koko ajo. En päässyt vielä edes polkemaan lähtökumpua alas.. Ekojen treenien jälkeen fiilis oli melko pelokas.

Uusi päivä uudet kujeet. Seuraavan päivän treenit meni hyvin. Kanadan ja Brazilian joukkueiden jäsenet ovat auttaneet minua ajojutuissa ihanasti. Uuden-Seelannin team manager (Sarah Walkerin äiti) otti minun varusteet omaan hotellihuoneeseensa, jottei minun tarvitse raahata niitä edes-takaisin. Mahtavia ihmisiä!!

Joka päivä on ollut Team Manager tapaamiset. Alan oikeasti tykkäämään noista. Vähän kiirus keretä joka paikkaa, mutta juuri näin haluankin tämän hoitaa :)

Niin ja ihana UCI sääntö että paidan pitää olla housuissa.. kuvassa myös ihana mekaanikkoni, joka liittyi joukkueeseen tänään..

Virallinen osio

Virallisen tapahtuman ensimmäinen päivä takana. Joukkueen managerina asioita hoitaessa minua kieltämättä katsottiin muutaman kerran päästä varpaisiin. Ei se mitään, sentään erotuin porukasta, Valtaosa oli 50+ miehiä.

Numerokyltit on nyt pyörissä. Valtava määrä tietoa sullottuna sikin sokin päässä. Illalla vielä BMX Convention. Tapahtuma mihin piti jokaisen maan lähettää joku. Siellä käytiin läpi sääntömuutokset, toimintatavat kisojen aikana. Tulevat MM-kisat ja olympialaiset. Mielenkiintoinen virallinen näkökulma lajiin..

Pikku poiminnot illan annista: Birminghamin rata on vain 302m ja ilmoittautuneita kuskeja on 2102. Tulevat MM-kisat on Auckland 25.-28.7.2013, Rotterdam 2014. Tulevaisuudessa MM-kisoihin Elite luokkaan ei voi ilmoittautua kuin rajallinen määrä kuskeja.

Mahtavaa!!

Lentokenttä tärinät

Helsinki-Vantaa. Istun lattialla, vieressä vipeltävät muurahaiset yököttää. Muutama taitaa olla omissa pöksyissäkin. Kädet tärisee niin että hädin tuskin sain voileivän osumaan suuhun. Unohdinko jotain? Missaankohan mun treenit tällä kertaa? Pystynkö handlaa joukkueenjohtajan ja kuskin roolin?

Olo on tyhjä. Tätä varten on treenattu hullun lailla ainakin nyt viimeiset 6 kuukautta, enemmänkin. Arvomaailma on muuttunut matkan varrella, olen jo useamman kerran passannut kemut, koska en halua tekemäni työn valuvan kirkkana juovana kurkusta alas. Puoli vuottahan nyt ei ole mitään jos verrataan vaikka Olympiaurheilijoihin. Eipä matkan varrella tullut silti montaa muuta vastaan jotka laittaa BMX:n kaiken muun eteen elämässään.

Tory Nyhaugin äidin piti liittyä Suomen joukkueeseen. Mutta kuten joku on saattanut huomata Tory kaatui Papendalin finaalissa pahasti. Käsi poikki ja perna muussina, hän on yhä sairaalassa ja perhe ei tietenkään tule paikalle. Onneksi sain kuitenkin mahtavan sihteerin liittymään joukkoon. Heti kun hän oli liitetty joukkueeseen hän ilmoitti lukeneensa sääntökirjat läpi (jotka minä luulin lukeneeni, niitä on muuten 3; yleiset UCI säännöt, BMX säännöt ja sitten vielä Birminghamin säännöt) ja jouduimme tekemään muutaman muutoksen.. Mahtava neiti!

Inbody

Kävin huvin vuoksi Inbody mittauksessa. Jätetään tarkemmat tiedot laittamatta, mutta sen verran voin sanoa että lihakset ja paino oli ainut mitkä meni yli viitearvojen. Lihaksia löytyi eniten jaloista. Eli kai sinne reisiin on jotain kehittynytkin tämän puolen vuoden jumin aikana.

Kehotan kyllä muillekin, ei ole kovin kallis ja aika paljon infoa sai omasta kropastaan!

Tässä MM-kisojen alla avasin vielä oman paitakaupan; bmx overdose. Tähän mennessä en ole kerennyt tehdä kun yhden version, mutta kehotan käydä katsomassa. Myöhemmin parantelen ja teen lisää :)

bmxod.spreadshirt.fi

Yhden naisen portti

Tässä kaikki mun pyörät tällä hetkellä

Oho, olen varmaan päivittänyt blogia unissani, koska täällä ei ainakaan lue mitä luulen kertoneeni. Oli miten oli, RedLinet kiillotin kisakuntoon tänään. Samalla hinasin ulos kaikki pyöräni, johan niitä oli päässyt kertymään!

Muuten olenkin sitten yrittänyt pitää ajatuksia jossain muussa kuin tulevissa MM-kisoissa. Kävin tekemässä itselleni yhden naisen portin. Siis yleensä kun kisataan niin portilla on 8 henkilöä, mutta tämä yhden henkilön portti on treeniä varten. Porttilähtö on merkittävä osa lajia. 80 prosenttisesti se joka on ensimmäisenä ensimmäisessä mutkassa, voittaa koko kisan!

Hintaa tähän mennessä on kertynyt 60e portin valmistukseen ja 170e portin mekaniikkaan. Nyt vaan pitäisi ratkaista kasaanko homman sylinterin avulla vai magneetilla.

Portin saa kahteen osaan, helpompi kuljettaa ja säilöö

Suomipaita

Kisatunnelmat tiivistyy! UCI on hyväksynyt itse suunnittelemani Suomen BMX edustuspaidan. Ilmoittautuminen kisoihin on hoidettu. Sattumoisin olen myös Suomen edustajana MM-kisoja aloitus kokoontumisessa ja tottakai Suomen lipun kantaja avajais seremoniassa.

Huoh, kamala kasa juttuja. Valmistautumisen lomassa olen yrittänyt harjoittaa jonkinlaista palauttavaa urheilua.Vallan outoa tuo satulassa istuminen ja polkeminen. Kai siihen joskus tottuu.

Tässä tuo Suomen paita. Kuten saatatte huomata en tykkää ylimääräisistä vauhtiviivoista ja salamoista :)

Teatteria

Suomeen paluu sujui ongelmitta. Halpa ja hyvä matka. Sunnuntaina olin jo aivan poikki!

Maanantain vietin Helsingissä. Olin aivan fiiliksissä menossa Design museoon pitkästä aikaa. Jouduin huomaamaan, ettei se ole auki maanantaisin. Noh, ei lannistuta, päätin mennä valokuvaus museoon. Todella mielenkiintoinen paikka sekin. Ooh, sekään ei ollut auki. Kaikesta huolimatta jatkoin positiivisella linjalla, kun ajattelin että arkkitehti museo paikkaa nämä vastoinkäymiset.. Sekään ei ollut auki! Jäljellä siis enää shoppailu. Nyt autossa on 6 pyörää :)

Useat paikat näyttää olevan kiinni maanantaisin. Vielä tänäpäivänäkään teatterit eivät (yleisesti) ole auki maanantaisin, koska entisaikaan kuolemaan tuomitut tavattiin teloittaa maanantaisin, ja semmoisen näytelmän kanssa ei ole mahdollisuutta lähteä kilpailemaan. Tällä kertaa kuitenkin kultturellia viihdettä löytyi. Menin katsomaan siskoni ohjaamaa tanssiesitystä, se oli mahtava. En olisi uskonnut, että tanssiesitys voi olla täynnä huumoria. Uskomatonta!

Kuvia Tarttosta:

Uimaranta ihan radan takana

Skeittipuisto Tartton radan vieressä

Kuvia Latviasta:

Radan viereinen Bistro, ateria n.3€

Golf kenttä, radan vieressä

Dalina Stadionilta, missä siis majoituin

Valmieran keskustassa

Ihanat papat :)