maanantai 13. helmikuuta 2012

Kearny ja ratapohdintaa

San Diegossa otettiin kokeiluun uusi rata; Kearny Moto Park. Samalla kuin koettujen ratojen lista karttuu, on alkanut muodostua oma mielipide siitä millainen BMX on kivointa. Kaikki BMX on kivaa, mutta radalla saa tehtyä suuren eron.

Kearnyn rataa ei nyt voi täysin arvostella, koska se oli vesisateen jäljiltä pehmeä ja tahmea. Kuitenkin tuli semmoinen fiilis, että radan muodot oli melko pieniä. Pienet muodot tarkoittaa tietenkin enemmän polkemista. Vaikka itse tein tuon havainnon, niin silti huomasin kyseenalaistavani sen. Mutta mietitään vaikka ratapyöräilyä, niin siinä pitää polkea kokoajan, tämä turvin pidän päätelmää oikeana.


Kun taas mennään liian isoihin muotoihin, tarvittaisiin enemmän vauhtia, jotta niistä saisi irti hyötyä tai iloa. Eli isot hypyt pitää olla kauempana toisistaan ja isoihin hyppyihin tarvitaan isompi vauhti, muuten hyppy muuttuu ylämäiksi ja ilo muuttuu suruksi. Heh, tuo taisi olla miun reisien mielipide. Kuitenkin, niinhän se menee. Kun hypyt on kaukana toisistaan, niin hitaampi kuski ei saa sellaista "crossi" fiilistä.

Hienointa olisi siis saada rata jossa on kaikille jotakin. Isot hypyt isoille vauhdeille, mutta erittäin tärkeää myös toimivat linjat pienemmille kuskeille ja aloittelijoille. On aivan erilaista treenata manuaalia jos manutettava matka on metrin kuin esim. 4 metriä. Erityisesti tämä koskee hyppyjen opettelua. Huomattavin ero kuintekin tulee ajofiiliksessä, jos kuvittelen itseäni kokeilemassa racingiä ensimmäistä kertaa Köpiksen radalla vs. täällä, niin kokemus on aivan eri.

Köpiksen rata on kuitenkin sitä millaista maailman huipulla ajetaan tällä hetkellä. Semmoisilla vauhdeilla ei taaskaan ole asiaa näille pikkuradoille. Sitten kun katsotaan tulevien Olympialaisten rataa, niin ollaan menty taas askel isompaan. Aletaan liikkua jo mauttomuuden rajalla. Rata on älytön! On älyttömän hienoa, kun joku pystyy sen ajamaan läpi, mutta mitä seuraavaksi? Missä menee raja elite-kuskeilla, tai lajin turvallisuudessa?

Tässä pieni oma mielipiteeni. En ole tohtinut aikaisemmin avata mieltäni asiasta, etten loukkaa ketään tai mitään tahoa. Minä tuen näitä "pikkuratoja". Näillä ajaminen on hauskaa, tuntuu kuin radat vitsaisilisi minulle kun ajan niitä. Ja mä tykkään niistä vitseistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti