Viime aikoina olen tosiaan pyöritellyt mielessä ajatuksia radoista. Mikä tekee radasta hyvän, mikä huonon, mikä saa maailman huiput innostumaan jne. Olen tullut siihen tulokseen, että flow on radan tärkein ominaisuus. Rata pitää olla hauskan tuntuinen ajaa, niin nopeasti kuin hitaasti. Eli muotojen pitää toimia, niin yksittäisinä paloina, kuin myös palapelin osana. Toinen hyppy ei saa mennä pitkäksi ja sitten taas seuraava vajaaksi. Eritoten painoittaisin sitä kuinka radan muodot toimii kun radan pumppaa läpi. Jos se toimii pumpatessa, niin se toimii manuaalissakin. Hypyistä en osaa sanoa, mutta onneksi en suunnittelekaan ratoja!
Kuten varmaan useat tietää, niin Ameriikoissa rada on muodoiltaan matalampia kuin Euroopassa. Esimerkiksi Kaliforniassa eniten pro-kuskien suosimalla radalla, Bellflowerissa, on hädin tuskin yli metrin korkuisia hyppyjä. Toisaalta siinä missä tavan tallaajan hyppivät yhden kummun yli, tai jotkut huimapäät kahden. Huikein suoritus oli kun eräs pro loikkasi kerralla neljän kummun yli!!
Muutama kuva erilaisista radoista.. Tosiaan googlemapsillä pääsee yhä näkemään ilmakuvat radoista.. vink vink.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti